Reima Hirvonen
HOMOENO, my own private pride 2025
Pohjois-Karjalan 2025 Priden ollessa käynnissä jouduimme näkemään sosiaalisessa mediassa perussuomalaisen kunnanvaltuutetun ja kansanedustajan avustajan videopostauksen, jossa valtuutettu-avustaja ampuu (natsisaksalaisesta) panssarivaunusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvaa ihmistä. ‘’HYVÄ MEEMI’’ oli valtuutetun vastaus, kun häneltä kysyttiin postauksesta ja sen asiallisuudesta (asiattomuudesta). Tosi hyvä sanoisivat (jos eläisivät) tuskin he 49 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvaa, jotka tapettiin vuonna 2016 Pulse-yökerhon joukkoampumisessa USA:ssa, tai he 350 vuoden aikana maailmassa murhattua (Amnesty 11/2024) transihmistä jne.
Helposti tuudittaudumme suvaitsevaisuuden harhaan (valheeseen), vaikka totuus on jotain aivan muuta. Se suvaitsevaisuus jonka me seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat luulimme saaneemme, kyseenalaistetaan nyt voimakkaasti äärioikeistolaisin, vanhoillisuskovaisin ja fasistisin voimin ympäri maailmaa, ja valitettavasti myös meillä Suomessa. Natsitankit jatkavat vyöryään, eikä eheytyshoitoja saada kiellettyä, ja luterilainen kirkko jatkaa kirkolliskokouksissaan epäoikeudenmukaista kipuiluaan suhtautumisessaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan yms.
Reima Hirvonen (Pyy) on tehnyt teoksia (tilan) sotien, kansanmurhien, rasismin, syrjinnän, epäoikeudenmukaisuuden ja luontotuhon jne aiheuttamasta turhautumisesta, vihasta, pelosta, voimattomuudentunteesta ja raivosta. PRIDE IS A PROTEST UNTIL EVERYONE IS FREE!
Näyttelyä on tukenut Taike.
Reima Hirvonen (Pyy) (s. 1963) on 61-vuotias kuvataiteilija, homoseksuaali, ympäristö- ja Seta–aktiivi. Tämä aika pakottaa huutamaan rasismia, fasismia, homofobiaa, sotaa, naisvihaa, ympäristötuhoa vastaan. Hirvonen on valmistunut taidemaalariksi Vapaasta Taidekoulusta 2003.
Hammaslääkärissä (yksityiskohta) (2024).
Ninni Luhtasaari
Kauniisti kaaduttu
Tähtipöly yrittää raivoisasti pysytellä paikoillaan, mutta hitusia lentää sinne, lentää tänne. Muurahaiset ovat jostain syystä päällekkäin, eikä me ymmärretä mitä se tarkoittaa. Pelottaa. Ja sitten ne sanoo, että ihmisten supervoima on synnyttää isoja päitä. Nämä isot päät lyödään yhteen, ja ryhmäpaine kasvaa.
Täällä päät ovat tynkiä. Kurittomat hahmot ilmaisevat itseään enemmän raajoillaan kuin kasvoillaan. Teoksissa käytetty viiva on orgaaninen ja tasapainoton, koska sellaisena maailma näyttäytyy. Vaaleanpunainen on viaton ja visvainen. Käsiala on rujo. Materiaalit vetävät puoleensa. Riisumalla ilmaisusta osoittelevat elementit, sörkitään ihmisen ja eläimen välille keksittyä rajapintaa.
Luhtasaaren näyttelyssä on esillä liekin letittäjä, sängyn kastelija ja karaoken kompastelija. Muliinilankojen, paljettien ja lasihelmien seasta löytyy kaiken ahmiva myrsky.
Kuvataiteilija-muusikko Ninni Luhtasaari (s.1987 Espoossa, asuu ja työskentelee Tampereella) käsittelee kehollisuuden, kosketuksen, häpeän ja alitajunnan teemoja keraamisten suihkulähteiden sekä kirjotun tekstiilitaiteen kautta.
Luhtasaaren taidetta on ollut esillä lukuisissa yksityis-, yhteis- sekä ryhmänäyttelyissä, ja hänen teoksia on yksityisten kokoelmien lisäksi Tampereen taidemuseon, Kuopion taidemuseon, Oulun taidemuseon, HAMin ja Kiasman kokoelmissa. Luhtasaari on valmistanut julkisia keraamisia reliefejä sekä päiväkotiin Helsinkiin että koulurakennukseen Kangasalalle. Parhaillaan hän työstää julkista suihkulähdeveistosta Helsingin Malmille.
Those Who Lived In The Sea
Timo Tähkänen
Foreign Species
Foreign Species -näyttelyssäni vieraslajiset etsivät seuraa deittisovelluksessa ja ruumiinaukot kätkevät tunteita, haluja ja häpeää. Työskentelyni lähti liikkeelle kokemuksesta, jossa queer-kehoni rinnastui vieraaksi – jopa haitalliseksi – vieraslajiksi. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan vieraslaji voidaan määritellä haitalliseksi, jos se uhkaa alkuperäistä lajistoa. Koen tämän liittyvän toiseuden kokemukseen: tunteeseen, että olen häiriöksi, että haluni ja toiveeni ovat ristiriidassa normien kanssa – suorastaan luonnottomia.
Usein halu tai identiteetti leimataan luonnottomaksi, kun se ei mahdu tuttuihin kehyksiin. Näyttelyssäni queer halu ja toiseus liittyvät luontoon, eivät sen vastakohdaksi. Aloin tarkastella queerin suhdetta luontoon ja kysyä: kuka tai mikä on vieras? Kenellä on oikeus levitä? Uskallammeko kohdata toisen itsessämme – entä jos sillä on haluja? Voisimmeko oppia toiselta, kuunnella ystäviämme meressä?
Näyttely sai uuden ulottuvuuden, kun lähes 20 vuotta kestänyt parisuhteeni päättyi. Jouduin opettelemaan sinkkuna olemista aivan eri ajassa kuin ennen ja rakentamaan identiteettiäni uudelleen. Teokseni ammentavat henkilökohtaisista kokemuksistani, ja niiden vikuroivasta suhteesta homokulttuuriin ja -historiaan, luontoon ja unelmointiin.
Foreign Species on kolmas ja viimeinen osa kuvataiteen tohtorin väitöstutkimuksestani Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Ensimmäinen osa, Pink Gym, oli esillä MUU Helsingissä vuonna 2023. Toinen osa, Leak and Preach, oli drag-esitys, joka nähtiin Club Kiihkon Uuden toivon illassa Kulttuurikeskus Caisassa vuonna 2024.
Tutkimuksessani tarkastelen kuuntelemisen merkitystä queer-kuvataiteilijan työssä. Minua kiinnostaa, miten niin sanottu vikuroiva kuunteleminen liittyy taiteelliseen ja tieteelliseen ajatteluun: miten teokset voivat resonoida tekijänsä kokemuksia ja luoda tilaa kuuntelemiselle, vaikuttumiselle ja queereille tunteille.
Taiteellista työskentelyäni ja tutkimustani tukee Koneen Säätiö.
Timo Tähkänen on kuvataiteilija ja drag-artisti, sekä toisen vuoden tohtoriopiskelija Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Taiteellisessa tutkimuksessaan hän tarkastelee, miten kuunteleminen queer-kehossa vaikuttaa hänen taiteelliseen praktiikkaan. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2014 ja kuvataiteilijaksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta vuonna 2007. Näyttely Forum Boxissa on Tähkäsen tohtorin opinnäytetyön kolmas taiteellinen osuus.
Mediabox