Pinxinmäen taidenäyttely ja kesäravintola, Sysmä
19.06.–06.08.2022
Pinxinmäen kesätaidenäyttely 2022 aukeaa edellisvuosien tapaan juhannusta edeltävänä sunnuntaina ja on avoinna yleisölle 6 viikkoa. Galleria Forum Boxin kuratoimassa kesänäyttelyssä on esillä taidetta kuvanveistäjä Nora Tapperilta, puupiirrostöistään tunnetulta Antti Tantulta, valokuvia kuvataiteilija Johanna Leckliniltä, sekä tekstiili- ja maalaustaidetta yhdistelevältä Satu Rautiaiselta. Värillistä dramatiikkaa Sysmän luonnonvalaistuihin näyttelytiloihin tuovat lisäksi Jussi Gomanin leikkisät akryylimaalaukset ja keraamiset veistokset sekä Sampo Apajalahden tilallisen havainnoinnin kerrostumia ja ajallisuutta esille tuovat maalaukset.
Pinxinmäen kesäravintola on tunnettu hyvästä ruoastaan. Tänä kesänä ravintolaa luotsaa pariisilaiskaksikko Bruno Hammerle ja Lukas Doulsan, joiden intohimona on ”bistronomia”-ravintolakokemus: mehevää maistuvaa ruokaa välittömässä tunnelmassa, suomalaisia raaka-aineita kunnioittaen ja ammattitaitoisesti valmistaen. Taide, kulttuuri, kädentaidot, vieraanvaraisuus ja Suomen suvi ovat Pinxinmäellä keskiössä – kaikilla aisteilla. Ravintola on auki kesäkuun alusta elokuun loppuun.
Pinxinmäki sijaitsee Sysmän Suopellossa, Päijänteen rannalla. Se jatkaa jo kahdeksatta vuotta Suvi-Pinxin perinteikkäissä jäljissä. Lisäksi pihapiirin aitoissa on esillä keramiikkaa, taidetta ja suvipuoti. Ravintola sijaitsee entisen kansakoulun kodikkaissa tiloissa, ja terassilta aukeaa näkymä Päijänteelle. Sysmällä on pitkät perinteet kesäisessä kulttuuritarjonnassa, ja Pinxinmäen vierailuun kannattaakin yhdistää myös alueen muita kohteita. Reitti Pinxinmäelle on itsessään elämys: teitse voit saapua Pulkkilanharjun ja Päijänteen kansallispuiston maisemissa, ja vesitse saavut Tehinselältä, vaikkapa Kalkkisten kanavan tai Kelventeen kautta.
Lisätietoja www.pinxinmaki.fi
Inka Uusitalo-Raoult / / www.pinxinmaki.fi / puh: 040 8204289
Kesänäyttelyn taiteilijat esittelyssä
Nora Tapperille läheisimmät materiaalit ovat puu ja keramiikka. Suurikoisten tilallisten veistosten lähtökohtina ovat muistoihin ja muistikuviin perustuvat kokemukset erilaisista ihmisen rakentamista tiloista, vinttikamarista, ruokakomerosta. Maiseman, valon, vuorokauden ja vuodenajan havainnoinnilla on tärkeä osa veistämisessä. Vanhojen valokuvien pohjalta Tapper on veistänyt puufiguureja: ”Veistoksissani haen hetkeä, jossa puun palat muuttuvat pienellä viitteellä inhimillisiksi ihmishahmoiksi ja saavat oman ilmeensä ja asentonsa.”
Nora Tapper (s.1961 Konginkangas) opiskeli ylioppilaaksi tulon jälkeen arkkitehtuuria Oulun yliopistossa. Tarve tehdä omin käsin vei Tapperin Kuvataideakatemiaan 1989, josta hän valmistui kuvanveistäjäksi 1993. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. http://noratapper.net/
Antti Tanttu työskentelee useilla eri välineillä, kuten piirustus, grafiikka, valokuva ja filmi/video. Pääpaino on sekatekniikka- ja puupiirrostöissä sekä videoteoksissa. Teoksissa kerroksellisuus on käsitteellisesti, sisällöllisesti että materiaalisesti tärkeässä osassa. Teosten keskeisenä teemana on yksinäisyys ja sen erilaiset ilmentymät. Hän ei kuvaa tai kuvita yksinäisyyttä sinällään, vaan tavoittelee jakamattoman yksinäisyyden tuntemusta. Tanttu tutkii epämääräisiä tuntemuksia, jotka ovat samaan aikaan tuttuja ja outoja.
Antti Tanttu on syntynyt Malagassa, Espanjassa. Hän asuu Espoossa ja työskentelee Helsingissä. Hän opiskeli Kuvataideakatemiassa 1984–1989. Oman taiteellisen työskentelynsä ohella hän on opettanut ja opettaa yhä useissa taidealan oppilaitoksissa, kuten Aalto Yliopistossa ja Kuvataideakatemiassa. Vuosina 2003–2009 hän toimi Kuvataideakatemian taidegrafiikan professorina. https://www.anttitanttu.fi/
Johanna Lecklin on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hän tekee liikkuvan kuvan teoksia, valokuvia ja yleisöä osallistavia teoksia. Tärkeitä aiheita Lecklinin työskentelyssä ovat kätketyt ja vaietut tarinat, kuten naisten ja lasten kokemukset sisällissodasta, ja kieli- ja kulttuuri-identiteetin käsittely.
Johanna Lecklin valmistui kuvataiteen tohtoriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2018. Hänen tohtoritutkimuksensa Esitettyä aitoutta. Osallistavasta taiteesta ja sen etiikasta käsittelee eettisiä kysymyksiä yleisöä osallistavissa teoksissa. Hän on suorittanut maisterin tutkintonsa Kuvataideakatemian tila-aika taiteen osastolla 2003 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan taidehistoria 2008. Lecklin sai Suomen Taiteilijaseuran vuosipalkinnon vuonna 2001. https://www.johannalecklin.com/
Satu Rautiainen tutkii taiteellisessa työskentelyssään taideteollisuuden, käsityöläisyyden ja kuvataiteiden rajapintaa feminismin ja maalaustaiteen näkökulmasta. Hän näkee tekstiilit myös naisten historian kirjoituksena. Osana taiteellista työskentelyään Rautiainen opiskelee tekstiilitekniikoita ja yhdistää maalaukset ja niihin pohjautuvat tekstiilit teoskokonaisuuksissaan. Yksittäiset maalaukset ja niihin pohjautuvat kankaat luovat monitulkintaisia tilallisia kokonaisuuksia.
Satu Rautiainen (s.1982) on valmistunut Kuvataideakatemian maalaustaiteen osastolta vuonna 2008. Rautiaisen teoksia löytyy useasta kokoelmista, kuten Valtion, Wihurin ja Saastamoisen säätiöiden, Kiasman, EMMA Espoon modernin taiteen museon ja Helsingin taidemuseon kokoelmista. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. https://www.saturautiainen.com/
Sampo Apajalahden maalaukset ovat useimmiten havaintopiirustuksiin perustuvia tilallisia tutkielmia, joiden sisälle asettuu (maalattuja) valokuvia ja piirustuksia. Hänen viime vuosien teostensa lähtökohtina ovat toimineet esimerkiksi 1970–80-lukujen abstrakti maalaustaide, hänen lapsuudenaikaiset valokuvat & lapsuuden kotinsa, sekä esimerkiksi spraymaaleilla ja tusseilla sotketut seinät julkisissa tiloissa.
Sampo Apajalahti (s.1980. Järvenpää) on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Apajalahti on opiskellut Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa ja Pekka Halosen akatemiassa. Hänen teoksiaan on mm. nykytaiteen museo Kiasman, Suomen valtion, ja Jenny & Antti Wihurin rahaston kokoelmissa. https://www.sampoapajalahti.com/
Jussi Goman tunnetaan usein värikkäistä akryylimaalauksista, joissa monipuoliset maalaukselliset elementit ja yllättävät visuaaliset tarinat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden. Viime vuosina maalausten maailma on levittäytynyt myös keraamisin veistoksiin.
Jussi Goman (s.1980 Pudasjärvi) Asuu ja työskentelee Riihimäellä. Goman on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvatadeakatemiasta vuonna 2008. Hän on järjestänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut lukuisiin ryhmä ja yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Gomanin teoksia kuuluu useisiin merkittäviin kokoelmiin mm. Kiasma, Saastamoisen säätiö ja Ham. Vuonna 2020 hänelle myönnettiin Suomen taideyhdistyksen William Thuring – pääpalkinto. https://www.jussigoman.com