Forum Boxin kesäkauden näyttelyohjelmisto on nyt julkaistu! Lue lisää taiteilijoista ja näyttelyiden teemoista alta. Tarkemmat näyttelykohtaiset tiedot päivittyvät kevään mittaan.
❀❀❀
5.5.–28.5.2023
Simo Ripatti
Mediabox: Jukka Silokunnas
2.6.–25.6.2023
Inka Bell
Marianne Siri
Mediabox: Artor Jesus Inkerö
30.6.–23.7.2023
Aiko Tsukahara
Mediabox: Arttu Nieminen
11.8.–3.9.2023
dylan ray arnold
Eeva Hannula & Ville Kumpulainen
Pilvi Ojala
Mediabox: Helka Heinonen
5.5.–28.5.2023
Simo Ripatti: Varjo
Näyttelyni on kooste eräänlaisia tulkintoja hetkistä, jolloin havainto ilman ajattelua voi aiheuttaa epämääräisen tuntemuksen. Poikkeavan tilanteen yllättävyys voi lamaannuttaa ennen varsinaisen tapahtuman ymmärtämistä. Kuin turvallinen tilanne muuttuisi yht’äkkiä uhkaavaksi tai näyttäytyisi erilaisena kuin todellisuudessa. Havainto on perustana todellisuuteen liittymisessä, mutta vasta muistiin vertaaminen, muistin ja havainnon kyseenalaistaminen ja tietoinen ajattelu muodostavat luotettavan kokemuksen. Se on mielestäni monelta osin tämän näyttelyn kokemista määrittelevä ominaisuus. Näyttelyn lähtökohtana on ajatukseni olemassaolon ja tapahtumien sattumanvaraisuuksista ja kuinka ne kohtaavat oman ymmärryksen ja muodostavat sitä kautta näkökulman.
Simo Ripatti (s. 1975) on kuvataiteilija, jonka pyrkimyksenä on havainnollistaa vähäeleisesti ja hienovaraisin keinoin vaikeasti sanallistettavia aiheita. Teoksissa tilankäyttö on lähes poikkeuksetta aktiivisena elementtinä.
MEDIABOX
Jukka Silokunnas: Transporter (2020)
2.6.–25.6.2023
Inka Bell
Mietin usein teoskokonaisuutta luodessani tilaa, jossa teoksiani esitän. Tila määrittelee teoksilleni jonkinnäköisiä reunaehtoja, kuten esimerkiksi niiden määrää, kokoa, muotoa ja tekniikkaa. Forum Boxiin tulevassa näyttelyssä annan tilan ja ympäristön hahmottamiselle aiempaa suuremman roolin.
Inka Bell on valmistunut taiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataidekatemiasta taidegrafiikan osastolta vuonna 2021. Bellin teoksia on ollut esillä useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa näyttelyissä. Viimeaikaisia kotimaisia yksityisnäyttelyitä ovat mm. Porvoon taidehalli (2022), HAM-galleria (2020) ja Galleria Sinne (2017). Hänen teoksiaan on seuraavissa kokoelmissa, mm. HAM Helsingin taidemuseo, Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Kiasma, Valtion taideteostoimikunta ja the Tamarind Archive at the University of New Mexico Art Museum.
MEDIABOX
Artor Jesus Inkerö: Jab (2020)
2.6.–25.6.2023
Marianne Siri: Least Concern
Least concern (LC) on yksi seitsemästä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN määrittelemistä lajien uhanalaisuusluokista; se kuvaa elinvoimaista lajia, jonka kanta on runsas ja vakaa. Tähän luokkaan kuuluu myös ihminen, jonka populaatio on nisäkkäiden suurimpia. Näyttelyni koostuu realistisen kokoisista ihmisveistoksista. Teokset liikkuvat luonnon katoavaisuuden, pyhyyden ja sosiaalisen median maailmassa. Tarkastelun keskiössä on ihmiskeskeinen asenne, jolle luonto on olemassa vain ihmistä varten.
Marianne Siri (s.1985) on itseoppinut kuvanveistäjä ja taustaltaan keramiikan artesaani. Hän on Suomen kuvanveistäjäliiton jäsen. Entiseltä ammatiltaan hän on ympäristötekniikan insinööri, mistä johtuen teokset käsittelevät usein ympäristöön liittyviä kysymyksiä, kuten ihmisen ylivaltaa luontoon ja muihin eläinlajeihin. Sirin veistokset ovat tyyliltään klassisia ja realistisia ja ne ovat vahvasti aikaan sidottuja.
MEDIABOX
Artor Jesus Inkerö: Jab (2020)
30.6.–23.7.2023
Aiko Tsukahara: Scope of Modernity
Be rational; make progress; keep evolving; categorise everything; seek identity; function as a system. The legacy of (Western) modernism maintains order in the modernised society.
What about the aesthetic values in contemporary, modernised life? In the beginning of the 20th century, art and architecture entered into a new relationship with common focus on ‘everyday life’. This modernisation of visual culture transformed everyday life into a new aesthetic world. In other words, the intervention of art and architecture in everyday life has made us to live in defined standards of beauty.
Scope of Modernity is Tsukahara’s ongoing project. It revisions the movements of art and architecture in the era of modernisation, with emphasis on how their visual languages have shaped our life today and why they will continue to do so. The works in the exhibition reflect the artist’s thoughts on the scope of modernity, which once aimed to cover the realms of singularity and universality.
Aiko Tsukahara (b.1980) is an artist based in Helsinki. She graduated from Kyoto City University of Arts in 2006 with MFA. Tsukahara’s primary interest is in form and structure of architectural matter when they are viewed with specific aspects. By combining sense of scale, reason for material, and reference to the existing artefacts, she attempts to visualise contexts in the built world we live in.
MEDIABOX
Arttu Nieminen: Lift Up Your Voices (2023)
11.8.–3.9.2023
dylan ray arnold
Näyttelyn nimeä ei vielä ole, mutta teemat sikiävät seudulta:
Spatial facts about becoming a drawer, folder, a flower
Tilallisia tosiasioita vetolaatikoksi tulemisesta, taitos, kukkia
dylan ray arnold on helsinkiläinen Kuvataideakatemiasta valmistunut taitelija, joka työskentelee kuvanveiston, assemblaasin ja piirustuksen parissa. Taiteellisista toimenpiteistä kasautuu pieniä tiloja sekä installaatioita. Oman työskentelynsä lisäksi dylan toimii yhteistyössä taiteilija Océane Bruelin kanssa. Taiteilijan omia sekä yhteisteoksia on ollut esillä yksityis- duo- ja ryhmänäyttelyissä mm. HAM galleriassa sekä P7T taidetilassa Helsingissä, TITANIK galleriassa Turussa, Turun Taidehallissa, Tallinnan Taidehallissa, galleria Glassboxissa sekä Pauline Perplexessä Pariisissa.
dylan ray arnold is a Helsinki-based artist working with sculpture, assemblage and drawing. Their artistic operations accumulate into small spaces and installations. In addition to their individual work, dylan collaborates with artist Océane Bruel. Their works have been exhibited in solo-, duo-, and group-shows at HAM gallery and P7T in Helsinki, TITANIK gallery and Kunsthalle in Turku, Tallinn Kunsthalle and gallery Glassbox and Pauline Perplexe in Paris.
MEDIABOX
Helka Heinonen: Heartbeats (2023)
11.8.–3.9.2023
Eeva Hannula & Ville Kumpulainen
Kuvilla on kädet, ne hamuavat pinnoilleen ja sisäänsä esineiden, materiaalien ja käsittelyiden rippeitä ja vetävät itseensä alati uusia jälkien kerroksia. Valokuvien monistetut, puretut ja hajautetut ruumiit etsivät itseään erilaisilta pinnoilta ja heijastelevat toisiaan kipsin, saven, ruumiin fragmenttien ja kirjoitusten kautta.
Olemme kaksi valokuvataiteilijaa, ensimmäinen yhteisnäyttelymme ajattelee, tuntee ja kulkee kuvien purkautumisen, uudelleenrakentumisen, poeettisten eleiden, valokuvien rajojen ja rajattomuuden välillä. Työskentelyämme yhdistää erilaisten fragmenttien hyödyntäminen valokuvakollaasien, veistosten ja tekstiteosten rakennusmateriaalina. Käymme näyttelyssä dialogia, joka osaltaan häivyttää ajatuksen yksittäisestä tekijästä. Asumme yhdessä, joten esille tulevat teokset ovat aloittaneet vuoropuhelunsa jo kauan ennen fyysistä näyttelyä. Kaksi tekijää jakaa epäonnistumisen mahdollisuuden ja toisaalta vastuu jakautuu virittäen tilaa sattumalle, leikkimiselle, improvisaatiolle, assosiaatioiden virralle ja kuvittelulle.
Näyttely muodostaa visuaalisten dialogien virran, jossa kirjoitetaan erilaisilla fragmenteilla visuaalisia sekvenssejä. Kahden tekijän välillä kulkeva kuvien puhe muodostaa teosten välille ja sisään silmukoita ja käännöksiä. Kokemuksien ja katseiden kakofoniaa puretaan auki kierrättämällä, muokkaamalla ja kuuntelemalla materiaalien sekä merkkien puhetta. Työskentelymme liikkuu kuvan eri olomuotojen väleissä. Näyttely ehdottaa tapoja miten rakennettu valokuva, mielikuva, alkukuva ja kirjoituksen sisäinen kuva voivat ilmentyä ja risteytyä. Keskeisiä kysymyksiä ovat toiseksi jatkumisen, muotoutumisen ja hajoamisen prosessit ja miten niitä voi tuoda teoksien muodossa koettaviksi. Näyttelyämme luonnehtii ajatus kuvasta alati muotoutuvana aineksena. Monista sirpaleista koostuvat teokset haastavat kokonaisen ja koherentin kuvan ajatuksen.
Näyttelyssä pohdimme kollaasien, tekstiteosten ja erilaisten materiaalien mahdollisuuksia kyseenalaistaa valmiita ja annetuttuja representaatioita ja niiden kykyä vastustaa rationaalista, jäykkää, yhdenmukaistavaa systeemiä ja sitä myötä kaavoittuneita katsomisen ja ajattelun tapoja.
Eeva Hannula (s.1983) on kirjoittava valokuvataiteilija Helsingistä. Hän yhdistää teoksissaan valokuvakollaaseja, veistoksellisia elementtejä ja visuaalista sekä kirjoitettua runoutta. Hän pohtii teoksissaan valokuvan rajoja, tekstin ja kuvan välisiä yhteyksiä sekä digitaalisten ja fyysisten jälkien muodonmuutoksia. Teoksissaan hän käyttää itse otettuja valokuvia sekä löydettyjä kuvia ja kieltä, joita hän muokkaa fyysisesti ja digitaalisesti valokuvakollaaseiksi, joita yhdistää erilaisten materiaalien kanssa. Eeva Hannula on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemiasta 2012 ja valokuvataiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta 2017. Hannula on opiskellut myös estetiikkaa ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa (HuK) sekä luovaa kirjoittamista Kriittisessä Korkeakoulussa. Hannulan teoksia on ollut esillä vuodesta 2012 lähtien useissa yksityis -ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2019 hän julkaisi kirjan Amorphous Writings, joka yhdistää visuaalista ja kirjoitettua runoutta kuvien kanssa.
Ville Kumpulainen (s. 1988, Rovaniemi) on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka lähestyy tiloja ja asioita kuvien tekemisen kautta kokeellisesti. Hän tarkastelee erilaisia visuaalisia todellisuuksia valokuvien, sanojen, esineiden ja arkistokuvien kautta. Kumpulainen on valmistunut on kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemiasta 2016 ja valokuvataiteen maisteriohjelmasta Aalto-yliopistosta vuonna 2019. Saksalainen kustantamo Hatje Cantz julkaisi vuonna 2017 kirjan Out of Sight. Hänen töitään on ollut esillä useissa yksityis- ja ryhmänäyttleyissä Suomessa ja Saksassa.Vuonna 2019 Kumpulaiselle myönnettiin CHART Art Fairin Artproof Award -palkinto.
https://www.villekumpulainen.com/
MEDIABOX
Helka Heinonen: Heartbeats (2023)
11.8.–3.9.2023
Pilvi Ojala
Minua kiinnostaa asioiden esillepano. Lavastaminen, illuusiot, keinotekoisuus ja ”aitous” ovat teemoja, jotka kiehtovat mieltäni. Taidemuseoiden lisäksi minua innostavat esimerkiksi historialliset, luonnontieteelliset ja erilaisia kuriositeetteja sisältävät museot sekä teatteri- ja elokuvamuseot. Kuvataide on tarjonnut minulle mahdollisuuden yhdistää erilaiset kiinnostuksen kohteeni eräänlaiseksi henkilökohtaiseksi kuriositeettikabinetiksi.
Taiteen tekeminen on minulle itseni ilmaisemisen lisäksi myös tapa hahmottaa maailmaa ja asettaa itseni osaksi sitä. Olen utelias kokeilemaan uutta ja vaihdan usein tekotavasta ja mediasta toiseen, mikä saattaa joillekin vaikuttaa keskittymiskyvyttömyydeltä. Minulle se on kuitenkin työskentelyn keskeinen motiivi. Taiteellinen työskentelyni onkin eräänlaista tutkielman tekoa: kerään materiaalia, editoin, referoin ja kokoan asiat yhteen kuvalliseksi teokseksi. Olen ikään kuin keräilijä, joka havainnoi, toteaa ja järjestelee maailmaansa.
Pilvi Ojala (s. 1973, Helsinki) on valmistunut vuonna 2001 Kuvataideakatemiasta Taidegrafiikan osastolta. Ojala on pitänyt yksityisnäyttelyitä vuodesta 2000 lähtien ja osallistunut ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin vuodesta 1996. Hänen teoksiaan on julkisissa kokoelmissa muun muassa Amos Andersonin taidemuseossa, HAMissa, Hämeenlinnan taidemuseossa, Jyväskylän taidemuseossa, Valtion taidekokoelmassa ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmassa.
MEDIABOX
Helka Heinonen: Heartbeats (2023)