• Kalastajien kojuja Jätkäsaaressa vuonna 1919. Kuva: Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo.

  • Länsisatamaa 1920-luvulla. Oikealla Jätkäsaari. Kuva: Eric Sundström, Helsingin kaupunginmuseo.

  • Jätkäsaari, Saukonlaituri vuonna 1967. Satama mereltä nähtynä. Kuva: Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo.

  • Oikealla Jätkäsaari vuonna 1970. Kuva: Simo Rista, Helsingin kaupunginmuseo.

  • La Gavotte -laiva Jätkäsaarenlaiturissa 1970-luvulla. Kuva: Keijo Laajisto, Helsingin kaupunginmuseo.

Taidetta Jätkälle1.

 

HUOM! Kilpailuehdotusten toimitusosoite on muuttunut. Katso kilpailuohjelma.

Jätkäsaaren satama-alueelle etsitään julkista taideteosta avoimella, kaksivaiheisella kilpailulla 28.8.2020­–4.6.2021. Kilpailulla etsitään paikkasidonnaista teosta, joka heijastelee Jätkäsaaren identiteettiä. Jätkäsaari on muuttunut nopeasti urbaaniksi asuinalueeksi ja matkaajien kohtaamispaikaksi. Sillä on takanaan yli sata vuotta satama- ja teollisuushistoriaa, johon tämän päivän vilkas Länsisatama kytkeytyy. Jätkäsaari on hermokeskus, joka sitoo Itämeren metropolit – Helsingin, Tallinnan ja Pietarin – toisiinsa.

Taideteos on tarkoitus sijoittaa lähelle satamaa, ja ensisijainen kilpailualue on vielä rakentamaton Atlantinaukio. Kilpailijat voivat halutessaan sijoittaa teoksen tai sen osan myös Madeiranaukiolle. Molemmat aukiot toteutetaan arviolta vuosina 2022–2025. Atlantinaukiosta tulee merelle suuntautuva näköalatasanne, kun taas Madeiranaukio sijoittuu tiiviin kaupunkirakenteen keskelle.

Kilpailualue Jätkäsaaressa

Aloitteen taidekilpailusta on tehnyt Osuuskunta Forum Box. Kilpailun toteuttavat yhteistyössä Forum Boxin kanssa Helsingin Satama Oy, Helsingin kaupunki ja Helsingin taidemuseo HAM, jonka kokoelmiin teos tullaan liittämään. Seitsenhenkiseen palkintolautakuntaan kuuluu edustajia kaikista organisaatioista ja lisäksi kaksi Suomen Taiteilijaseuran valitsemaa edustajaa.

Kilpailun aikataulu ja yhteyshenkilö osallistujille

Ensimmäinen vaihe käynnistyy 28.8.2020 ja päättyy 20.1.2021. Kilpailun osallistujien tulee esittää kysymykset ensimmäiseen vaiheeseen liittyen 15.11.2020 mennessä sähköpostilla kilpailun yhteyshenkilölle: Virpi Näsänen, virpi.nasanen[at]forumbox.fi. Kysymyksiin vastataan tällä nettisivulla mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.12.2020.

Palkintolautakunta valitsee 3-5 ehdotusta jatkoon, ja kilpailun toinen vaihe käynnistyy 22.2.2021 ja päättyy 4.6.2021. Taidekilpailun voittaja ratkeaa kesällä 2021.

 

Kilpailusihteeri ja tiedottaja

Kersti Tainio
0442987546
kersti.tainio[at]forumbox.fi

 

Kilpailuohjelma

Taidetta_Jätkälle_kilpailuohjelma_PÄIVITETTY

På svenska

In English

 

Liitteet

1 Asemakaava

2_Havainnekuvat

3_Paallystedetaljit_Atlantinaukio

4_Atlantinaukion_yleissuunnitelmaluonnos

5_Madeiranaukio_katumiljööpiirustus

 

Kysymykset ja vastaukset

Kilpailuohjelmassa mainitaan, että ”Teos on tarkoitus toteuttaa yhtä aikaa Atlantinaukion ja Madeiranaukion kanssa.” Tarkoittaako tämä sitä että teoksen voisi suunnitella rakennettavasi kiinteäksi osaksi Atlantinaukiota myös maanrakennustöiden osalta? Vai onko oletuksena että Atlantinaukion suunnitelma toteutetaan havainnekuvien mukaisesti ja taideteoksen tulee olla tähän suunnitelmaan sopiva mutta fyysisesti irrallinen tai tarvittaessa irrotettava elementti joka ei integroidu aukion kiinteisiin rakenteisiin?

  • Aukiot on tarkoitus toteuttaa pääpiirteissään olemassa olevien suunnitelmien mukaan (liitteet 1, 3 ja 5), ja taideteoksen suunnittelussa tulee huomioida näissä piirustuksissa näkyvät elementit (kuten tasaus, kulkuväylät ja portaat). Teoksen toteutustapaa ei ole ohjelmassa rajattu, mutta palkintolautakunta kiinnittää arvioinnissaan huomiota suunnitelman toteutuskelpoisuuteen.

Onko kohdealueilla painorajoituksia? Alueille on tehty jo jonkinlaiset viheraluesuunnitelmat, tuleeko ne huomioida teoksen paikkaa miettiessä ja olisiko suunnitelmat mahdollista saada nähtäville? Onko kohdealueiden pintakerroksen alla huomioitavaa tekniikkaa tai muita rakenteita? Löytyykö siitä suunnitelmat?

  • Teoksen fyysisiä ominaisuuksia (kuten kokoa, painoa tai materiaaleja) ei ole rajattu. Niitä määrittävät ennen kaikkea kilpailualueiden mittakaava, teoksen toteutuskelpoisuus ja toteukseen varattu budjetti. Liitteissä 1, 3 ja 5 näkyvät istutukset sekä muut aluuelle suunnitellut elementit (kuten tasaus, kulkuväylät ja portaat). Ne tulee huomioida teoksen suunnittelussa. Kilpailuohjelman liitteenä olevat suunnitelmat ovat ne, joihin kilpailuehdotuksen tulee perustua. Kilpailuehdotuksessa ei tarvitse huomioida sellaisia elementtejä, jotka eivät ole em. liitteissä näkyvissä.

Madeiranaukiolle näkyisi asemakaavassa olevan tulossa viuhkamainen kivi-ladontakuvio. Atlantinaukion osalta kilpailuohjelman liitteenä on tarkka suunnitelma tummanharmaata ja valkoista kiveä yhdistävästä, voimakkaasta ladontakuviosta, sekä siihen tyylillisesti sopivista design penkeistä. Tuleeko nämä (ladontakuviot sekä penkkien muoto ja sijainnit) olettaa valmiiksi suunnitelluiksi, ja teos siten sovittaa niihin, tai voiko teos haastaa näitä tai jotakin näistä? Voiko teos esim korvata maahan sijoittuvalla kuviolla aineistossa esitetyn ladonnan kuvion, tai sijoittua paikalle, johon suunnitelmassa on esitetty penkkiä?

  • Madeiranaukiolla on mahdollista pienessä määrin haastaa katusuunnitelmaa. Aukiolla tulee kuitenkin säilyttää suuremmat aukion rakentamista määrittävät reunaehdot – tasaus, pelastustiet, kulkuväylät ja portaat. Atlantinaukiolla teoksen toivotaan sopeutuvan aukion suunnitelmaan.

Ihmettelen Atlantinaukion yleissuunnitelmassa sitä, että penkkien, istutusten yms. sijoittelu on erilainen jokaisessa kuvassa ja luonnoksessa. Pitääkö nämä elementit sijoitteluineen ottaa teoksen suunnittelussa huomioon, vai ovatko ne ennemminkin tunnelmaa luomassa? Kysyisin samaa Madeiranaukiolla; piirustuksessa on paljon istutuksia. Ovatko ne vasta ideatasolla, vai aiotaanko ne toteuttaa, ja ne tulee siten huomioida suunnittelussa?

  • Atlantinaukion yleissuunnitelma (liite nro 4) on tehty aukion suunnittelun aikaisessa vaiheessa. Se on siis ennen kaikkea luonnos. Sen sijaan liite nro 3 (Päällystedetaljit Atlantinaukio) on tarkempi ja viimeistellympi ja tulee huomioida teoksen suunnittelussa. Puurivit Madeiranaukiolla (liite nro 5) ollaan aikeissa istuttaa, joskin lopullinen toteutus voi erota nykyisestä suunnitelmasta. Siksi ne tulisi huomioida teoksen suunnittelussa.

Tuleeko aukioille kadun alainen lämmitys / sulanapito?

  • Katuaukioille ei olla suunniteltu lämmitystä.

Kilpailuehdotukseen pyydetään liittämään ”alustava kustannusarvio sekä arvio teoksen elinkaaresta ja vuosittaisesta ylläpidosta”. Tuleeko vuosittaisen ylläpidon kustannuksia arvioida, tai riittääkö esitys ylläpidon tavoista?

  • Ensimmäisessä vaiheessa tulee antaa alustava kustannusarvio teoksen toteuttamiskustannuksista. Ylläpitokustannuksia ei tarvitse arvioida.

Onko teoksella oltava mahdollinen jalusta ja perusta budjettiin lisättynä?

  • Teoksella ei tarvitse olla jalustaa, mutta jos teos tulee jalustalle, on se osa teosta ja tulee tuoda selvästi esiin kilpailuehdotuksessa ja huomioida kustannusarviossa.

Voinko postittaa kilpailuun pienoismallin teoksesta?

  • Ensimmäiseen vaiheeseen ei hyväksytä pienoismalleja, mutta ehdotukseen voi liittää kuvan pienoismallista. Katso lisätietoa kilpailuohjelmasta.

Onko jossain olemassa Jätkäsaaren pienoismalli tai sen eteläosan pienoismalli, jota voi käydä katsomassa ja jossa voi testata oman ideansa mittakaavaa?

  • Jätkäsaaren kirjastossa (Tyynenmerenkatu 1) on pienoismalli, joka täydennetään samalla, kun aluetta rakennetaan. Kilpailualue kuuluu kuitenkin vielä rakentamattomaan osaan Jätkäsaarta, joten pienoismalli on sen osalta ainoastaan suuntaa antava.

Onko materiaalivalintoja rajoitettu?

  • Materiaaleja tai teoksen toteutustapaa ei ole kilpailuohjelmassa rajattu, mutta niissä tulee huomioida teoksen toteutuskelpoisuus, kustannukset ja ylläpito. Katso lisätietoa kilpailuohjelmasta.

Onko teokseen itseensä mahdollista liittää valoa?

  • Teoksen ominaisuuksia tai käytettäviä materiaaleja ei ole rajattu, mutta niissä tulee ottaa huomioon toteutuskelpoisuus, toteutuskustannukset ja vuosittainen ylläpito.

Onko kilpailuteoksen koko rajallinen?

  • Teoksen kokoa ei ole rajattu, mutta toteutuksessa tulee huomioida teoksen toteutuskelpoisuus, ylläpito ja teoksen toteutukseen alustavasti varattu summa, joka on taiteilijapalkkioineen 100 000 € (0 % alv). Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten teos sopii ympäristönsä mittakaavaan ensisijaisesti Atlantianaukiolla tai vaihtoehtoisesti Madeiranaukiolla tai molemmilla kilpailupaikoilla. Katso lisätietoa kilpailuohjelmasta.

Onko Jätkäsaarella jotain erityislaatuisia historiallisia tapahtumia, joiden pohjalta saisin tartuntapintaa?

  • Jätkäsaarella on vahva, sadan vuoden pituinen historia satama-alueena, jonka jatkumoa tämän päivän Länsisatama on. Jätkäsaarella oli siten pitkään teollinen identiteetti, joka on muuttunut vasta tällä vuosituhannella, kun alueesta on kehittynyt tiivis ja urbaani asuinalue. Kuvia Jätkäsaaren historiasta voi halutessaan selailla finna.fi -palvelussa. Hakusanalla ”jätkäsaari” löytyy paljon kuvia, joita voi rajata esimerkiksi valitsemalla haulle aikaikkunan.

Mikäli teokseni tulisi valituksi, niin sisältääkö teoksen tekemiseen varattu budjetti myös taiteilijan työskentelyn ja elämisen kustannukset teoksen tekoajalta?

  • Toinen vaihe käynnistyy helmikuussa 2021. Toiseen vaiheeseen valittujen tulee liittää ehdotukseensa kustannusarvio, jossa on eritelty taideteoksen valmistamiseen tarvittavat materiaali- ja työkustannukset sekä taiteilijan palkkio. Katso lisätietoa kilpailuohjelmasta.

Näkyykö teos merelle satamasta, vai jääkö se piiloon puiston tai rakennuksien taakse?

  • Madeiranaukio on kolmelta sivultaan suljettu, joten teos tai sen osa jää Madeiranaukiolla suureksi osaksi rakennusten ympäröimäksi. Atlantinaukio on avoin tasanne, jolta teos näkyy mittakaavasta riippuen todennäköisesti Atlantinsillalle, terminaalin saattoliikennealueelle ja kanavan vastarannalle.