Lasse Juutin ja Emma Jääskeläisen yhteisnäyttely pohjautuu pitkään kumppanuuteen ja keskusteluun taiteen parissa. Jaettu elämä ja arki on ohjannut heidät taiteelliseen yhteistyöhön, jossa on sekä yhdessä että itsenäisesti työstettyjä teoksia. Tässä näyttelyssä Juuti on rakentanut muotomaalauksia yhteisten keskustelujen pohjalta, ja Jääskeläinen on editoinut niitä pienemmän mittakaavan eleillä. Teoksissa on tutkittu äänen muodostamista ja soitinten rakenteita, tunnelmoitu sinisyyden ja sumun tunnuilla. Prosessin aikana on palattu molempien aiempaan tuotantoon ja synkronoitu prosesseja yhteisen sävelen löytämiseksi.
Yhdessä tehdyistä kolmiulotteisista maalauksista löytyy viitteitä soittimiin, kulkuneuvoihin ja arkkitehtuuriin. Teoksissa veistoksen ja maalauksen välinen vuoroveto ilmenee mittasuhteissa ja materiaaleissa. Teokset ovat rakenteiltaan perinteisiä maalausmateriaaleja puu- ja kangaskehikkoineen, mutta asettuvat tilaan ja seinien eteen. Yhdessä tehtyjä teoksia on työstetty sekä esineinä että pintoina, siis sekä veistoksina että maalauksina. Esimerkiksi rakenteilla olevan talon kynnykselle on sommiteltu impressionistinen piknik, kuin tuntemattoman kulkijan aarteet talviselle lammelle.
Juutin vanerietydit jatkavat hänen aikaisempia raakavanereille maalattuja sarjojaan. Nyt esillä olevissa kollaasimaalauksissa on löydettävissä hehkuvat ja himmeät taivaat sekä muotoaan etsimään konkretisoituneet pilvimuodostelmat. Arkisia intensiteettejä kantavat maalaukset käsittelevät maiseman ohella maalausta, maatumista ja värejä. Teokset hyödyntävät impressionismin ja abstraktin taiteen perintöä etsiäkseen sitä missä ja miten pilvet ovat.
“In everyday life, the appreciation of the weather is mostly related to practical interests or reduced to the ideal of stereotypical fine weather that is conceived according to blue sky thinking irrespective of climate diversity.”
– Longing for Clouds, Does Beautiful Weather have to be Fine?
Madalina Diaconu
Välillä pimeää ja toisinaan kirkasta. Sininen pohjustaa alakuloa, harmaa muistuttaa lamasta, oranssi hehkuu saasteisena ja vihreä vaeltaa vaaleaan rihmastoon. Samoin kuin ilmasto tarvitsee taivaalle muuttuvaa tilaa; välillä pilvistä, sateista, myrskyä ja kirkasta, siten myös Juutin ja Jääskeläisen yhteistyö vaalii kritiikkiä, lamaannusta ja eripuraa ilon ja ihmetyksen rinnalla.
Emma Jääskeläinen (s. 1988 Espoo) asuu ja työskentelee Espoossa. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2018. Jääskeläinen työstää veistoksia hitailla käsityömenetelmillä pohtien kosketuksen ja ajan merkitystä. Hänen taiteellisen työn keskiössä on usein keho ja sen muistiin tallentuneet tuntemukset. Jääskeläinen on vuoden 2022 Vuoden nuori taiteilija. Vuonna 2021 hänet palkittiin Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnolla. Hänen teoksiaan on Kiasman, Helsingin Taidemuseon, Saastamoisen säätiön, Tampereen Taidemuseon kokoelmissa, sekä yksityiskokoelmissa Suomessa ja Saksassa.
Lasse Juuti (s. 1990, Tampere) asuu ja työskentelee Espoossa. Hän on opiskellut Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa, Kankaanpään taidekoulussa ja Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa. Juuti työskentelee suuressa ja kokonaisvaltaisessa mittakaavassa pohtien maalauksen mahdollisuuksia ja sen suhdetta kehoon, tilaan ja arkiseen elämään. Teoksissaan hän yhdistää maalausta, kollaasia ja kolmiulotteisia rakennelmia, etäännyttäen tuttua ja turvallista pyrkien luomaan uusia poeettisia kuvia. Hänen teoksiaan on Kiasman, Valtion taideteostoimikunnan, Helsingin taidemuseon, Saastamoisen säätiön ja Aineen taidemuseon kokoelmissa.
Mediabox