Yassine Khaled – The Spiral of Exile
The Spiral of Exile etsii yhteyksiä nykypäivän ja menneisyyden välillä yhdistelemällä kunnianhimoisesti erilaisia objekteja. Näyttely sisältää teoksia, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään: veistoksia, maalauksia, installaatio ja kirjoittajien rintakuvia.
Tarkoituksenani tässä näyttelyssä on jakaa ajatuksia yhteiskunnastamme ja yhteiselon hankaluudesta, sekä löytää yhteyksiä erilaisten ajallisuuksien välillä. Me ”maahanmuuttajat” käytämme nykyään ison osan ajastamme identiteettimme ajattelemiseen; ajattelemme sitä, kuka voisimme olla ja miltä me näytämme yhteiskunnan silmissä. Emme tee sitä vain huvin vuoksi vaan usein olosuhteiden pakosta.
The Spiral of Exile käsittelee viestinnällistä kulttuuria, digitalisaatiota, vieraantumista, sosiokulttuurista kamppailua, kulttuurista integroitumista, monimuotoisia identiteettejä, epätasa-arvoa, mukautumista ja maailman tämänhetkistä tilaa. Projektin tarkoituksena on antaa yleisölle mahdollisuus sijoittaa itsensä maailmaan uudelleen itsetutkiskelun avulla.
Taiteilijan työskentelyä on tukenut: Suomen kulttuurirahasto, TAIKE, Koneen säätiö, Greta ja William Lehtisen säätiö, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti, the SPACE Art + Tech Residency London, Saastamoisen säätiö, TOP-säätiö
Yassine Khaled on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hänen teoksensa käsittelevät digitaalista viestintää, liikkumisen vapautta ja yhteiskunnallisia valtasuhteita. Khaled pyrkii teoksissaan visualisoimaan virtuaalista viestintää ja yksilön kokemaa turvallisuutta ja turvattomuutta. Khaledin Monitor Man sai kunniamaininnan Prix Ars Electronica 2018 -tapahtumassa Itävallassa.
Elina Oikari – Synnyin
Elokuvainstallaatio Synnyin tarkastelee ihmisen olemassaoloa, paradoksaalista luontosuhdetta ja ilmastonmuutoksen muovaamia vuodenaikoja. Teoksen päähenkilö kaipaa luontoon, mutta on jatkuvasti keinotekoisuuden ympäröimä.
Installaation lähtökohtana toimii eksistentialistisen nihilismin keskeinen ajatus, jonka mukaan ”jokainen yksilö on maailmankaikkeuteen syntynyt eristetty olento, jolta on estetty mahdollisuus tietää ”miksi”, mutta joka on pakotettuna yrittämään keksiä merkityksen” (Alan Pratt: Nihilism, 2001). Ajatukseen viitaten Synnyin muodostaa visuaalisia pohdintoja olemassaolon merkityksestä ja merkityksettömyydestä 2020-luvun urbaanin luontoympäristön kontekstissa.
Synnyin tarkastelee sitä, miten ympäristö vaikuttaa meihin ja olotilaamme. Teos pohtii absurdilla otteella millaisia luontokokemukset voivat olla tulevaisuudessa ja ovat jo nyt: metsämaisema huoltoaseman vessassa, viljelylaatikoita betonin keskellä sekä hiihtämistä lumetetulla ladulla samaan aikaan, kun lähistöllä on jo avattu golf-kausi.
Tavoitteeni elokuvantekijänä on luoda teokseen ”haptista visuaalisuutta”, eli muihin aisteihin kuin näköön ja kuuloon pohjautuvaa kokemusta. Tarkoituksena oli teosta kuvatessa löytää yhdessä kuvaaja Pietari Peltolan kanssa kuvakulmia, joissa katsoja voi melkeinpä haistaa, maistaa tai tuntea sormenpäissään olevansa kuvauspaikalla.
Teoksen äänisuunnittelusta ja musiikista vastaa Jyri Pirinen. Hänen äänisuunnitelmassaan kohtaavat erilaiset tekstuurit sekä musiikillis-tilalliset rajapinnat.
Näyttelyä ja teoksen tekemistä ovat tukeneet:
Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto, AVEK – Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus, Suomen elokuvasäätiö ja Taiteen edistämiskeskus
Elokuvainstallaation työryhmä
Ohjaaja, käsikirjoittaja, leikkaaja: Elina Oikari
Tuottaja: Hannu-Pekka Vitikainen, Zone2 Pictures
Kuvaaja: Pietari Peltola
Äänisuunnittelija ja säveltäjä: Jyri Pirinen
Dramaturgi: Mikko Myllylahti
Apulaisohjaaja ja lavastaja: Moona Pennanen
Äänittäjät: Jyri Pirinen, Hannu-Pekka Vitikainen, Támara Aalto
Animaatio: Gabriel de la Cruz
Rooleissa: Yassine Khaled, Raine Siiriä, Petra Lakhdar
Elina Oikari on helsinkiläinen elokuvantekijä. Hän toimii fiktiivisen, dokumentaarisen ja kokeellisen elokuvan parissa sekä valokuvaa. Oikari on valmistunut v. 2014 taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta, pääaineena dokumenttielokuvan ohjaus. Oikarin teokset käsittelevät usein ajankohtaisia sosiaalisia teemoja yhdistettyinä ajattomiin paikkoihin ja tarinoihin. Hänen teostensa keskeisiä lähtökohtia ovat absurdi huumori ja reflektoiva visuaalinen kerronta.
Mediabox