5.3. — 28.3.2021

Kristiina Mäenpää – MURTUMA
Hanna Råst – PERFECT VIEWS
Maija Blåfield – THE FANTASTIC

  • Maija Blåfield – The Fantastic, 2020

  • Maija Blåfield – The Fantastic, 2020

  • Kristiina Mäenpää – Murtuma, 2021

  • Kristiina Mäenpää  Murtuma, 2021

  • Hanna Råst – Missing point, 2021 ja Untitled film stills, 2020

  • Hanna Råst – Vertigo, 2021

  • Hanna Råst – Crumbles, 2021 ja Unidentified (I’m puzzled), 2021 ja You were pictured then, 2020

KRISTIINA MÄENPÄÄ – MURTUMA

Kristiina Mäenpään teokset tarkastelevat kaksiulotteisen kuvapinnan ja kolmiulotteisen tilan välistä suhdetta. Forum Boxissa esillä oleva Murtuma on tilasidonnainen installaatioteos, joka kurottaa kohti vastakohtien rajapintoja ja välitilaa.

Murtuma-teoksen keskiössä on rakentumisen ja hajoamisen sekä materiaalisen ja aineettoman välinen vuoropuhelu. Installaatio valtaa aineellisella olemuksellaan koko tilan, mutta sen ydin löytyy poissaolosta ja tyhjyydestä materiaalisuuksien välissä. Teoksen osatekijät asettuvat paikalleen sattumanvaraisen, työskentelyprosessissa tapahtuneen hajoamisen määrittelemänä.

Kristiina Mäenpää (s.1990) on Helsingissä asuva kuvataiteilija. Forum Boxissa esillä oleva teos on osa hänen maisterin opinnäytetyötään Helsingin Taideyliopiston Kuvataideakatemiaan.

Näyttelyä ja työskentelyä ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus ja VISEK.


HANNA RÅST – PERFECT VIEWS

Näyttelyn teokset ovat tuhoutuneita, pirstaleisia, sensuroituja tai niistä puuttuu jotain olennaista. Nämä konkreettiset hajoamisen muodot ovat teosten valmistamisen ja tulkinnan ohjenuora. Mitä näemme, kun katsomme teoksessa sen säröjä? Teosten hajottaminen ja purkaminen mahdollistavat välivaiheen, josta uudet variaatiot ja ideat voivat syntyä. Onko teos oikeastaan koskaan valmis?

Perfect Views on kokoelma puutteellisia ja rikkoutuneita näkymiä. Ne voidaan tulkita eräänlaisina sattumina, harha-askelina ja erehdyksinä, joita kohtaamme jokapäiväisissä havainnoissamme, kokemuksissamme ja yrityksissämme muistaa. Nämä erheet ovat olennainen osa taiteellista työtäni, jossa esimerkiksi tyytymättömyys prosessin lopputulokseen tai teoksen rikkoutuminen voi johdattaa jonkin uuden äärelle. Nämä sattumat ovat eräänlaisia kysymyksenasettajia: mitä teos haluaa sanoa hajoamisensa kautta? Inspiroidun tästä horjahtelevasta tekemisen tavasta. Teosten valmistusprosessit ovat kuin tutkimusmatkoja, joissa tutkijalta jatkuvasti katoavat muistiinpanot, valokuvat ja piirrokset hajoavat tai haalistuvat, ja jossa merkitykset muuttavat jatkuvasti muotoaan varioinnin ja tulkitsemisen kautta.

Hanna Råst on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hänen teoksissaan jokin usein kätkeytyy, jätetään näyttämättä tai on vain osittain esillä. Teokset ovat fragmentteja, jotka Råst valmistaa eri materiaaleja hyödyntäen. Kantavina teemoinaan hän usein käsittelee muistin hataruutta, kerrostuvaa aikaa ja arkisen huomaamattomia tapahtumia.

Råstin töissä arkistomateriaali ja valokuvallisuus toimivat lähtökohtina. Teoksissa jokin on kuitenkin poissaolevaa, väärintulkittua ja hajanaista ­– aivan kuten omat muistimme, käsityskykymme ja havaintomme rajat. Tämä poissaolevuus tukee Råstin ajatusta arkistomateriaalista jälkenä, joka jättää paljon tilaa tulkinnalle ollessaan irrotettu alkuperäisestä kontekstistaan. Vanhojen esineiden kulumat viittaavat elettyyn elämään, mutta myös muutokseen. Jäljet ovat vihjeitä, löytöjä tai muistoja ­– palasia, jotka eivät muodosta eheää kuvaa, vaan kartaston, jossa tyhjyydellä ja välitiloilla on iso merkitys.

Näyttelyä ja työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.


MAIJA BLÅFIELD – THE FANTASTIC

The Fantastic on elokuvateos tuntemattoman kohtaamisesta sekä mielikuvituksen ja todellisuuden suhteesta. Teos rakentuu haastatteluista, joissa entiset pohjoiskorealaiset kertovat millaiseksi he kuvittelivat ulkomaailman katsomiensa salakuljetettujen länsimaisten fiktioelokuvien perusteella.

The Fantastic kääntää nurin asetelman, jossa länsimaalaiset tirkistelevät suljetun valtion arkielämää. Sen sijaan teosta varten haastatellut pohjoiskorealaiset kohdistavat kiinnostuksensa ulkomaailmaan. Millaisena elokuvien esittämä tulkinta maailmastamme näyttäytyy, kun sitä tarkastellaan ilman taustatietoja? Dokumentaarista kuvaa ja visuaalisia efektejä yhdistävä elokuva herättää kysymyksen siitä, miten todellisuus määrittyy ja mihin me haluamme uskoa.

Teos on kuvattu Pohjois-Koreassa sekä sen raja-alueilla Kiinassa ja Etelä-Koreassa ja sen sisältämät haastattelut on äänitetty Soulissa, Etelä-Koreassa. Dokumentaarisen materiaalin ohella elokuva sisältää visuaalisia efektejä.

Teos on esitetty ja palkittu useilla elokuvafestivaaleilla ja se on tällä hetkellä myös parhaan lyhytelokuvan Jussi-ehdokkaana. Forum Boxin näyttelyssä teos on nyt ensimmäistä kertaa esillä installaationa.

The Fantastic on nähtävillä myös Yle Areenassa.

Maija Blåfield on helsinkiläinen taiteilija, jonka töiden keskeisiä aiheita ovat todellisuuden monitulkintaisuus, jokapäiväisen elämämme toisin kokeminen ja ihmisen suhde ympäristöönsä. Teoksille on ominaista dokumentaarinen näkökulma, vahva tarinallisuus ja hienovarainen huumori. Hänen teoksiaan nähdään nykytaiteen näyttelyiden ohella usein myös elokuvafestivaaleilla, televisiossa ja verkossa. Blåfieldin työ on palkittu Mediataiteen valtionpalkinnolla vuonna 2014 ja hän oli ehdolla Ars Fennica -palkinnon saajaksi vuonna 2017.

www.maijablafield.com