Riikka Anttonen — Acorn Hunt
Näyttely koostuu puusta ja kivestä veistetyistä kappaleista, maalatuista pinnoista sekä marmorimosaiikeista, jotka yhdessä muodostavat tilallisen kokonaisuuden. Anttosen edellisistä teoskokonaisuuksista tutut maalatut reliefipinnat luovat yhdessä muiden elementtien kanssa maailman, jonka pinnan alta kohoilevat muodot linkittyvät käsitteellisesti peittämisen, piiloutumisen ja muodonmuutoksen ajatuksiin. Tilan harmaa lattia on näyttelyn tapahtumakenttä, jolle suurin osa teoksista asettuu. Kokonaisuudessa nähdään abstrahoitujen muotojen lisäksi muun muassa tammenterho, käärmeitä ja linnunpönttö. Teokset ovat vahvasti toisiinsa suhteisia, ja näin eri elementtien väliset peilautumat ketjuttavat teoksia toinen toisiinsa, kuten ajatus, joka johtaa toiseen tai tarina, jonka seuraava luku paljastaa jotain edellisestä.
Näyttelyä ovat tukeneet Suomen kulttuurirahasto, VISEK ja Paulon Säätiö.
Näyttelyteksti PDF (kirj. Eeva Turunen)
Riikka Anttonen (s. 1982) on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hän työskentelee kuvanveiston ja maalaustaiteen laajennetuilla alueilla. Tilan, taideteoksen ja taideobjektin välisten kategorioiden tutkiminen ja hälventäminen on Anttosen työskentelylle keskeistä. Teoskokonaisuudet ovat usein tiiviissä vuoropuhelussa ympäristönsä kanssa, välillä sulautuen tai kiinnittyen siihen. Hän on kiinnostunut tarkastelemaan erilaisia, luonteeltaan muuntuvia asioita ja ilmiöitä, tai fantasioimaan maailmoista, jotka pakenevat yksiselitteisiä määritelmiä. Taustalla on halu tutkia ja ylittää erilaisia rajoja, käsitellä vaihtoehtoisia identiteettejä, suhteellisuuksia ja materiaalisuutta koskevia kysymyksiä. Anttonen työstää erilaisia materiaaleja, kuten puuta ja kiveä, yhdistäen kuvanveiston elementtejä maalaustaiteen laajennettuun kenttään. Edellisissä teoskokonaisuuksissaan hän on tutkinut ilmiöitä kuten muutosta ja metamorfoosia muun muassa maalauksen kokeellisen toimijuuden ja tilainterventioiden kautta.
Anttonen on valmistunut Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 2023 ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelunkorkeakoulusta taiteen maisteriksi vuonna 2012. Hänen teoksiaan on ollut esillä Suomessa, Saksassa ja Virossa.
Petri Kaverma — Aiheita
Halusin irtautua aiheen ajatuksesta – oikeastaan kaikista muistakin ajatuksista – ja työskennellä mahdollisimman intuitiivisesti. Käteni tarttui lyijykynään ja alkoi piirtää. Niin syntyivät näyttelyni aiheet: eivät lähtökohtana, vaan taiteellisen työskentelyn tuloksena, itsestään.
Seisahtuminen
Kävely huomiota vaativien teosten ja tilojen läpi Moskovan biennaalissa. Ja äkkiä: pysähtyneitä, tyhjiä kuvia vailla sanoja saati selityksiä. Pimeässä tilassa pyörivät neonvalot. On kangaspakka lattialla, kauniisti valaistu verho. Vanhus astelee valkokankaan oikeasta kulmasta vasempaan.
Piirtäminen
Vanha ja yksinkertainen tekniikka yhdistää luovan työn pitkään perinteeseen. Kun piirrin koskettaa paperia, syntyy yhteys abstraktiin maailmaan. Lyijykynätyöskentely on käsityön tuomista ajatusten valtakuntaan.
Muodonmuutos
Koneen tekemää jälkeä ei olisi ilman lyijykynäni jälkeä, sen järkeä. Siinä missä käden ja piirtimen yhteistyö on arvaamatonta, kone toteuttaa tasaisen varmasti sen, mitä pyydän. Näin myös kone on käteni jatke. Ruumis ja rauta kohtaavat.
Kiitos:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen edistämiskeskus Taike
Jessica Wynne: Do Not Erase: Mathematicians and Their Chalkboards,
https://jessicawynne.com/book-do-not-erase
Eero Erkamo: Valosuunnittelu
Heikki Pullo, Makerspaceman, Teijo, www.makerspaceman.com
Petri Kaverma on työskennellyt kuvataiteilijana yli kolmekymmentä vuotta. Tämän lisäksi hän on toiminut Taideyliopiston Kuvataideakatemian tutkijatohtorina ja yliopistonlehtorina sekä erilaisissa yhteistyöprojekteissa, luottamustehtävissä, puhujana, toimittanut ja kirjoittanut alan julkaisuihin. Taiteen tekeminen on Kavermalle käsitteellistä ja tutkivaa. Vuodesta 2020 lähtien hän on työskennellyt ”Ruumis ja rauta” -näyttelytrilogian parissa. Forum Boxin näyttelyn teokset vievät eteenpäin trilogian tulevia osuuksia ja teemoja.
Kasper Muttonen — Valolla ei ole aikaa
Näyttely on rakennettu tarina sarjaksi erilaisia tiloja tai tilojen malleja, joiden yhdistävä tekijä on ajatus valosta. Valo itsessään on elementti, joka määrittelee juuri hetken maisemassa tai tilassa ja koen sen kiehtovana välineenä tehdä taidetta.
Valolla ei ole aikaa liittyy siihen fysikaaliseen teoriaan, että aika hidastuu lähetyttäessä valon nopeutta ja pysähtyy kokonaan kun tuo nopeus saavutetaan. Näin ollen myöskään itse valolla ei voi olla aikaa ja sen liike on koettavan todellisuutemme ulkopuolella, vaikka kaikki silmin havaitsemamme asiat liittyvätkin sen olemassaoloon.
Taiteessa ja tiloissani, joita taiteilijana rakennan, on ollut monesti ajatus välitilasta tai epätilasta läsnä. Nyt tässä näyttelyssä valo on elementti, joka pysäyttää nämä rakennelmat tai tilat hetkiin ja tekee rakennuksista hetkien kuvia. Jos valolla ei ole aikaa voi tämä hetki olla ikuinen, tai toimia hetkien välissä olevana silmänräpäyksen pituisena hetkenä. Näyttelyn rakennelmat tai tilat on rakennettu näiden erilaisten valon hetkien ympärille.
Skottilainen scifi-kirjailija Iain M. Banks kuvaa usein kirjoissaan monikerroksisia tarinoita, joihin liittyy usein mielenkiintoiset tilat kuvitteellisen tulevaisuuden ympäristössä. Nämä ja vastaavat kirjalliset tilat vaikuttavat alitajuisina muistoina teoksieni tilalliseen tarinaan.
1930-luvulla kaksi italialaisarkkitehtia suunnittelivat Roomaan historiallisen Via Dei Fori Imperialin alueelle monumentin, joka jäi toteuttamattomaksi suunnitelmaksi ja samalla vahvaksi esimerkiksi käsitteellisestä arkkitehtuurista. Giuseppe Terragnin ja Pietro Lingerin suunnittelema Danteum kuvasi rakennuksena matkaa Danten Jumalaisen näytelmän helvetin ja taivaan läpi arkkitehtuurin keinoin. Vaikka kyseessä oli Italian fasistiajan suunnitelma oli se arkkitehtuurisesta arkaisuudestaan huolimatta hienostunut ja ajaton. Näyttelyyn rakentuu myös malli eräänlaisesta monumentista Danteumin rakennuksen elementtien inspiroimana. Europaeum kuvaa Eurooppa nimisen rakennelman haurautta tällä hetkellä, joka elää myös eräänlaisessa välitilassa sodan, äärioikeiston nousun, ilmastonmuutoksen uhan sekä historiansa välissä.
Kiitos Taiteen edistämiskeskus Taike.
Kasper Muttonen (s. 1979) on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka on valmistunut Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi 2003 maalaustaiteen osastolta. Kuvataiteen ohella hän on opiskellut myös arkkitehtuuria Teknillisessä korkeakoulussa. Taiteen sekä arkkitehtuurin vaikutteiden yhdistäminen on leimannut Muttosen 20-vuotista taiteellista työskentelyä koko ajan opintojen päättymisestä lähtien.
Muttosen taide on kolmiuloitteista eri materiaaleista tehtyä veistoksen, arkkitektonin tai jopa kolmiuloitteisen maalauksen hybridiä. Mittakaavaltaan pienistä teoksista, jopa ihmisen mittakaavaan kasvaviin teoksiin tai julkisen tilan väliaikaisiin monumentteihin. Viime vuosina valo sekä valon ilmiöiden tutkiminen on muuttanut Muttosen taiteen kuvakieltä.
Muttonen on pitänyt säännöllisesti näyttelyitä Suomessa eri gallerioissa sekä ryhmänäyttelyissä, että Euroopassa Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Sveitsissä kuin myös Yhdysvalloissa. Taiteellisen työskentelyn lisäksi hän on toiminut aktiivisesti Helsingin Lapinlahden yhteisössä että Galleria Huudossa. Mediabox